Puulämmitys -
tulisija on erinomainen lämmittäjä
Puulämmitys on ollut tärkeä lämmitysmuoto jo aikojen alusta. Tulisijat ovat edelleen suosittu tapa hyödyntää tehokasta puulämmitystä asunnossa kuin asunnossa - joko toisen lämmitysjärjestelmän rinnalla tai pääasiallisena lämmittimenä. Takka on erinomainen keino pienentää sähkönkulutusta ja siten lämmityskustannuksia.
Puulämmitys ja tulisijat
Nykyaikaiseen puulämmitykseen kuuluu, että takka polttaa puuta puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella. Puhdas palotekniikka pitää hiukkaspäästöt minimissä ja lasit kirkkaampana. Automaattisen lämmönsäädön avulla puunkulutus on vähäisempää ja siten puulämmityksen hyötysuhde puun kulutuksen ja lämmöntuotannon välillä on optimaalinen.
Puulämmitys ei ole enää vain lämmöntuottoa, vaan tulisijan muodossa se on monesti myös moderni ja näyttävä sisustuselementti, joka sopii muuhun sisustukseen.
Puulämmitys on ainoa lämmitysmuoto, joka luo kotiin myös tunnelmaa. Takan lämpö ja valo ovat luovat ihania hetkiä. Sähköpatterin ympärille ei kokoonnuta fiilistelemään, mutta takka ja puulämmitys ovat aina keränneet ihmiset ympärilleen nauttimaan tulen loimusta ja lämmöstä.
Tehokas puulämmitys – kiertoilmatakka vai varaava takka?
Puulämmitys on edullista ja tehokasta, kun se suunnitellaan hyvin ja takaksi valitaan tarkoitukseen sopiva vaihtoehto. Puulämmitykseen käytettävää tulisijaa valitessa on otettava huomioon, mitä puulämmitykseltä odotetaan. Halutaanko lämpöä paljon ja nopeasti vai vähemmän lämpöä kerralla, mutta pitkän aikaa? Puulämmittäjän on myös mietittävä, minkälainen takan käyttäjä minä itse olen? Haluanko lämmittää takkaa joka päivä koko kylmän kauden ajan vai käytänkö takkaa vain silloin tällöin ja haluan lämpöä heti, kun tuli on sytytetty?
Vertailtaessa kiertoilmatakkaa ja varaavaa takkaa lämmöntuottajana, on niissä paljonkin eroja.
Varaava takka sitoo tuottamansa lämmön rakenteisiinsa ja hohkaa sitä ympärilleen pitkän aikaa. Takan kyky varastoida lämpöä riippuu kuitenkin suurelta osin sen painosta. Ilman kiertoilmatoimintoa se ei ala luovuttamaan lämpöä heti sytyttämisen jälkeen, vaan lämmön syntymisessä voi mennä jonkin aikaa, jopa seuraavaan päivään. Lämmitessään se kuitenkin lämmittää huoneen tehokkaasti ja pitkäksi aikaa. Tämä on siis oiva valinta, jos halutaan lämpöä mahdollisimman pitkään. Varaavassa takassa yksikään pesällinen ei mene hukkaan, koska lämpö varastoituu rakenteisiin. Takka täytyy kuitenkin pitää lämpimänä, jotta se ylläpitää lämmöntuottonsa eli se vaatii uuden pesällisen noin muutaman kerran päivässä.
Jotta siis voidaan puhua varaavasta takasta, tulee takalla olla painoa ja massaa, johon lämpö varastoituu. Nordpeis-valikoimasta löytyy varaavia takkoja, joissa on myös kiertoilmatoiminto, joka yhdistää näiden molempien takkatyyppien parhaat puolet.
Kiertoilmatakka puhaltaa lämmintä ilmaa heti tulen sytyttämisen jälkeen levittäen lämmön hyvinkin nopeasi laajalle alueella huoneilmaa kierrättämällä. Kiertoilmatakan tai -kamiinan takkasydämen ja kuoren väliin johdettu huoneilma lämpiää kuoren sisällä ja puhaltuu sitten takassa lämmenneenä takaisin huoneeseen. Lämpö ei kuitenkaan varastoidu takan rakenteisiin ilman varaavaa lämpömakasiinia. Siispä tämä malli antaa lämpöä paljon ja nopeasti, mutta ei yhtä pitkään, kuin varaava takka. Kiertoilmatakka on siis usein myös varaavaa takkaa kevyempi ja voidaan usein asentaa vahvistamattoman lattian päälle. Ennen hankintaa ja asennusta lattia ja rakenteiden kantavuus on kuitenkin aina tarkistettava!
Puulla lämmittäminen
Puulämmitys on ainoa lämmitysmuoto, joka ei ole riippuvainen muusta energiasta. Maalämpö, ilmalämpö ja suora sähkölämmitys tarvitsevat toimiakseen sähköä, öljylämmitys sähköä ja öljyä. Puulämmitys on ainoa tapa lämmittää kotia myös sähkökatkoksen aikana. Takan avulla myös esimerkiksi sähköttömän mökin lämmittäminen onnistuu helposti.
Lisäksi puulämmitys on ainoa energiamuoto, jonka käyttäminen on hauskaa. Takan sytyttäminen on rituaali, jonka suorittaminen antaa aina hyvän mielen. Klapien teko ja kirveen käyttö ovat monelle haluttua hyötyliikuntaa.
Takkapuut
Puulämmitys on ainoa lämmitysmuoto, jonka tarvitseman energian moni suomalainen saa omasta metsästään. Varsinkin tässä tapauksessa puulämmitys on todella edullinen lämmitysmuoto. Puulämmitykseen käytettävät polttopuut tai klapit ovat monesti hukkapuuta, joka jäisi muuten hyödyntämättä.
Jos saatavilla ei ole polttopuita omasta metsästä, kannattaa kiinnittää huomiota puun lämpöarvoon. Yleensä koivu on paras polttopuu, sillä se ei räisky ja palaa kauan. Tosin myös kuusi ja muut havupuut käyvät hyvin polttopuiksi, jos kyseessä ei ole avotakka. Takkapuissa ei ole yksiselitteistä oikeaa ratkaisua ja monesti kaikki puulajit tuottavat suunnilleen yhtä paljon lämpöä painoon suhteutettuna.
Puu tulisi säilyttää huonelämpötilassa 24 tunnin ajan ennen polttamista.
Muista, että kostea puu palaa huonommin, tuottaa vähemmän lämpöä ja on haitallisempaa ympäristölle. Tuoreen puun kosteuspitoisuus voi olla jopa 50%. Polttopuut tulee kuivattaa niin, että niissä saa olla enintään 20% vettä. Kosteampaa puuta poltettaessa suuri osa puun energiasisällöstä kuluu veden haihduttamiseen. Myös palaminen on huonompaa, hormiin syntyy noki- ja tervakerrostumia ja pahimmassa tapauksessa tämä voi aiheuttaa hormipalon.
Polttopuut kannattaa varastoida hyvin tuuletetussa tilassa. Puuvajan puuttuessa hyvä tapa on kasata puut esim. puisten kuormalavojen päälle, jolloin puut eivät ole suoraan kosketuksissa myöskään maahan ja ilma kiertää motin ympärillä. Älä koskaan peitä puupinoa maahan asti ulottuvalla pressulla tai kevytpeitteellä, koska ne toimivat silloin, kuin tiivis kansi eikä puu kuivu. Kostea puu on myös otollisempaa alustaa lahottajasienille, jotka kuluttavat nopeasti puun energiasisällön.