Tutkimus ja kehitys, jotka jatkuvasti vähentävät puulämmityksen päästöjä
Osaamista kehittävä SusWoodStoves-projekti osoittaa, että puulämmityksestä aiheutuvat päästöt ovat merkittävästi vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä johtuu jatkuvasta tutkimuksesta ja teknologian kehityksestä, johon Nordpeis on suurelta osin osallistunut. SusWoodStoves-projekti on tehnyt laajoja testikampanjoita puutulisijojen haitallisten aineiden päästöjen dokumentoimiseksi.
Tutkimuksen positiiviset tulokset ovat hyviä uutisia meille ja osoittavat, että työmme kantaa hedelmää. Yksi projektissa testatuista tulisijoista, josta on positiivisia tuloksia, on meidän oma Nordpeis Duo.
Nordpeis Duo
SusWoodStoves
SusWoodStoves-projekti on testannut valurautaisia, metallisia ja vuolukivestä tehtyjä tulisijoja. Tulokset osoittavat selvästi haitallisten aineiden päästöjen vähenemistä. Nykyaikaiset puutulisijat, jotka edustavat nykyisiä takkoja, ovat saavuttaneet merkittäviä parannuksia tehokkuudessa ja päästöjen hallinnassa.
Nämä kokeiden tulokset ovat niin myönteisiä, että ne tulisi sisällyttää päivitettyyn kansalliseen päästöinventaarioon. Näiden parannusten sisällyttämiseksi on käytettävä päivitettyjä päästökertoimia. Aiemmat tulokset päivitettiin viimeksi vuonna 2017 ja ne koskivat vain vuodelta 1998 asennettuja tulisijoja.
SusWoodStoves on vertaillut nykyisiä päästökertoimia moderneihin puutulisijoihin, mukaan lukien Nordpeis Duo, ja tulokset ovat lupaavia:
- PM2,5-hiukkasten päästöt 52 % pienemmät
- CO (hiilimonoksidi) -päästöt 72 % pienemmät
- CH4 (metaani) -päästöt 76 % pienemmät
- Muut kevyet kaasupäästöt (NMVOC) 77 % pienemmät
- Raskaat kaasukomponentit, jotka tiivistyvät ilmakehässä, 70 % pienemmät
Nordpeis Duo
Nykyaikaiset puutulisijat
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että siirtyminen moderneihin puutulisijoihin, joissa on pienemmät päästöt ja paranneltu teknologia, ovat avainasemassa puulämmityksen päästöjen vähentämisessä. Nykyaikaisia puutulisijoja parannetaan jatkuvasti. Ne ovat entistä tehokkaampia, käyttäjäystävällisempiä ja niissä on automatisoitu ilmansyöttö. Tämä vähentää käyttäjän vaikutusta ja tekee palamisprosessista ympäristöystävällisemmän.
Biomassan hyödyntäminen
Jotta pplttopuiden biomassaa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman energiatehokkaasti, on tärkeää optimoida palamisprosessi. Nykyaikaisten puutulisijojen energiatehokkuus on noin 80 %, mikä voi hieman kasvaa varaavissa takoissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että energiatehokkuus voi saavuttaa jopa 90 % tasaisilla palamisjaksoilla. Tulisijaa tulisi käyttää tasaisella liekillä yhtäjaksoisesti alhaisten päästöjen saavuttamiseksi. Puolipesällisellä, jolloin ilmansyöttöä vähennetään, päästöt lisääntyvät merkittävästi, erityisesti kasvihuonekaasu CH4:n osalta. Tämä johtuu siitä, että tämä molekyyli vaatii korkean lämpötilan palaakseen riittävän nopeasti puutulisijassa.
Noki ja musta hiili
Mustaa hiiltä, pääosin noen muodossa, on haastava vähentää, mutta moderneilla puutulisijoilla on huomattavasti vähemmän nokipäästöjä kuin vanhemmilla tulisijoilla. Musta hiili muodostuu kevyistä hiilivedyistä, ja nokihiukkaset voivat vaikuttaa haitallisesti palamisprosessiin. Päästökomponentteja, kuten typpioksideja (NOx) ja rikkidioksidia (SO2), on vaikeampaa vähentää kuin palamattomia komponentteja. Polttopuun rikkipitoisuus on yleensä alhainen. Yksinkertainen tapa vähentää NOx-päästöjä on polttaa vähemmän koivua sekä muuta kovaa puuta ja käyttää sen sijaan kuusta sekä mäntyä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että palamisprosessia ohjaa erilaiset palamisparametrit. Siksi lämpötila, viipymäaika ja hapensaanti säätelevät edelleen palamista ja lopulta päästöjä.
Tulevaisuuden tutkimus
Lisätutkimukset, mm. Nordpeisiltä, ovat tarpeen nokipäästöjen vähentämiseksi ja koko puulämmitysarvoketjun, mukaan lukien resurssien hankinnan, käsittelyn ja kuljetuksen, arvioimiseksi. Puutulisijojen optimaalinen integrointi asuinkiinteistöjen energiajärjestelmiin ja niiden liittäminen sähköön ovat myös tärkeitä tutkimusalueita. Käyttäjät voivat edistää kestävää puulämmitystä vaihtamalla vanhat tulisijat nykyaikaisiin, huoltamalla ne säännöllisesti ja noudattamalla asianmukaisia palamisohjeita. Tämä auttaa vähentämään puulämmityksen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja tukemaan kestävämpää tulevaisuutta.
SINTEF, Stiftelsen for industriell og teknisk forskning (Teollisen ja teknisen tutkimukseen säätiö), on suurin itsenäinen tutkimusorganisaatio Skandinaviassa ja yksi suurimmista tutkimuslaitoksista Euroopassa. Sen pääkonttori sijaitsee Norjassa ja on tunnettu laajasta tutkimus- ja innovaatiotoiminnastaan eri aloilla, mukaan lukien teknologia, luonnontieteet, lääketiede, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet.
SINTEF tekee yhteistyötä teollisuuden, akatemian ja julkisen sektorin kanssa toteuttaakseen tutkimus- ja kehitysprojekteja. Organisaatio työskentelee hankkeiden parissa, jotka liittyvät energiaan, ympäristöön, terveydenhuoltoon, materiaalitieteisiin, teknologiaan ja moniin muihin aloihin. SINTEFin tavoitteena on edistää innovaatiota, talouskasvua ja osaamisen kehittymistä Norjassa ja maailmanlaajuisesti.
SINTEF perustettiin vuonna 1950 ja on kasvanut merkittäväksi tutkimuslaitokseksi, joka toimii sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Se on itsenäinen, mutta tiiviisti kytköksissä Norjan tiede- ja teknologiayliopistoon (NTNU) ja tunnetaan asiantuntemuksestaan sekä panoksestaan erilaisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin ympäri maailmaa.
